Antiikki
Esityksiä antiikin historiasta
-Useat Euroopan historian yleisesitykset alkavat Kreikasta, josta siirrytään Rooman historiaan ja keskiaikaan. Kreikan kulttuuri ei syntynyt tyhjästä, vaan se eli ja sai vaikutteita Kreetan minolaisesta kulttuurista sekä Lähi-idästä
-Toinen historian yleisesityksen piirre on korostaa perintöä Euroopan kulttuurille
-Pintapuolisesti antiikin ihannoimisesta ja suorien yhteiyksien hakemisesta on pitkä matka antiikin ymmärtämiseen
-Tämä esitys seuraa yleistä tapaa, jossa Kreikasta siirrytään Roomaan, hellenismiin ja myöhäisantiikkiin¨
Lähteet
-Ymmärtäminen voi alkaa vain säilyneitä lähteitä tutkimalla
-Tutkija huomaa nopeasti, kuinka käsitteet, joilla puhumme antiikista, ovat historiallisia
HELLEENIEN KREIKKA
Paikka ja aika
Antiikki=kreikkalais-roomalainen kulttuuripiiri, jonka ydinalueita manner-Kreikka, sen saaret ja Italia
-Kreikan kulttuuri jaetaan arkaaiseen (n. 750-480), klassiseen (480-323) ja hellenistiseen (323-30)
-Tärkeä osa Kreikan kulttuuria 700 eläneeseen Homerokseen liitetyt sankarieepokset Ilias ja Odysseia
-Kiinnostava myös runoilija Hesiodos, joka myös eli 700 ekr
-Kreikalle luonteenomaiset kaupunkivaltiot kehittyivät arkaaisella kaudella
-Arkaainen kausi suuren siirtolaisuuden aikaa
-Persialaissotien voiton myötä Ateena nousi klassisella ajalla johtavaksi kaupunkivaltioksi poliittisesti ja kulttuurisesti
-Kun puhutaan antiikin demokratiasta, on asianmukaista ymmärtää se myös eräänlaisena osittainen toteutumattomana poliittisen elämän ihanteena
-Ateenan mahdin aika jäi lyhyeksi
HELLENISMI
Maailmanvaltio ja hellenismi
-Hellenismi=yksi aikakauden osa ja aikakauden kulttuuri
=kreikkalaismaista, ja sillä viitataan Kreikan kulttuurin ajanjaksoon sen jälkeen, kun Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri valloitti koko Persian suurvaltakunnan ja tästä muodostui kulttuuripiiri, joka ulottui Balkanilta Intiaan ja Egyptistä Keski-Aasiaan
-Ajatus maailmanvaltiosta, joka olisi poliittinen ideaalitilanne ja takaisi rauhan koko tunnettuun maailmaan, syntyi Aleksanteri Suuren valloitusten myötä
Aristoteles, onni ja mielenrauha
-Tunnettu maailma laajempi kuin koskaan ennen ja kattoi monia kansoja ja kulttuureita
-Aristoteleen systemaattinen jaottelu ja tarkoitusta etsivä metodi ylsi myös aikansa taiteentutkimukseen, ja hänen kolmijakonsa runous, komedia ja tragedia vaikuttavat edelleen länsimaisen kulttuurin taidekäsityksiin
-Hellenistisessä kulttuurissa tieto ja onni käytännöllisistä syistä tavoiteltavina asioina korostuivat yleisemminkin, ja tieto mielenrauhan vuoksi tässä keskeinen ajatus
-Skeptismi (epäilemisen filosofia) myös hellenistisen kulttuurin perintöä
Museot, päätös ja perintö
-Kulttuuripiirin "keksintöjä" kirjastot, museot ja kokoelmien kerääminen ja ylläpitäminen
-Kulttuurin keskuksia Ptolemaiosten Egypti ja seleukidien Syyria
-Poliittisesta näkökulmasta aikakausi hyvin levotonta aikaa ja maailmanvaltion sijaan Aleksanteri Suuren seuraajat ja joukko muita alueen valtioita taistelivat keskenään vallasta loppumattomissa sodissa, joissa valtiolliset rajat muuttuivat sota sodalta
-Museoiden ja kirjastojen ohella kohtuuden etiikka ja stoalainen velvollisuuden tuntoa korostava etiikka hellenismin keskeisintä perintöä myöhemmille ajoille
ROOMA
Kaupungin ja valtakunnan synty
-Puhuttaessa Roomasta tarkoitetaan Keski-Italiassa sijaitsevaa 750 eaa perusstettua kaupunkia jasen ympärille syntynyttä valtakuntaa, joka ensimmäisellä vuosisadalla laajeni käsittämään Välimeren ja ulottui Skotlantiin asti
-Kaupunki syntyi 750 Italian Tiber-joen rannalle kohdalle, jossa kauppareitti ylitti joen
-Varhaisista vaiheista tiietään Titus Liviuksen historianteoksen kautta
-Tasavallan ajan Rooma kahden kerroksen yhteiskunta, jossa ylintä valtaa ja yhteiskunnan asemia hallitsivat patriisisuvut, jotka jäljittivät Rooman kaupungin varhaisiin vaiheisiin
-Etruskien ikeestä vapautunut Rooma aloitti varsin pian aggressiivisen laajentumispolitiikan
Yhteiskunta tasavallan aikana
-Kysymyksenä kansalaisoikeudet
-Kansalaisoikeuskysymys ei vain kaupungin sisäinen asia
-Heterogeenisyys ei vain oikeudellinen ongelma
Leimalliset piirteet Rooman kulttuurissa
-Näkökulmaa vaihdettaessa voimme havaita, että jo tämä tiivis arkaaisen ja tasavallan ajan Rooman historiallinen kertomus antaa avaimia ymmärtää Rooman kulttuurin ominaisia piirteitä
-Miten valloittaa ja hallita Italian kokoista maa-aluetta? Nopeilla kulkuyhteiyksillä
-Hallinto taas vaati kaupunkeja
-Kaupungeille ominaista hallinnollinen itsenäisyys ja jokaisella erityinen suhde Roomaan
-Kaupungille tärkeää vakuuttaa roomalaisuuttaan ja uskonnollisuuttaan ja perusteiltaan demokraattinen hallintomuoto loi paineita miellyttää kaupunkilaisia
-Rooman tapakulttuurin leviämisen myötä levisi roomalainen ns. inskriptiivinen tapa, jossa niin kuolleita kuin vielä eläviäkin muistettiin kiveen hakatuilla piirtokirjoituksilla
Rooma keskiajalla
-Vaikka esim. Tavituksen keisari-Rooman historiaa käsittelevän teoksen perusteella voi sanoa valtakunnassa tapahtuneen kaikenlaista, voi kuitenkin väittää, että laajemmassa mittakaavassa pitkään ikaan viimeine merkittävä tapahtumaketju liittyi tasavallan ajan loppuun ja siirtmiseen keisariaikaan
-Caesarin murhan jälkeen sisäiset taistelut alkoivat jälleen, ja voidaan hyvin esittä tulkinta, jonka mukaan Augustuksen saavuttaessa lopullisen voiton taistelussa, oli Rooma täysin valmis antautumaan yhden miehen johdettavaksi, jos vain sisällissodat loppuisivat
-Augustuksen valtaannoususta alkoikin ns. Pax Romanan aika, pitkä rauhan aika, jota leimasi yleinen vaurastuminen ja jopa jonkinasteinen koko yhteiskunnan läpäisevä elintason nousu
-165-180 riehunut isorokkopandemia, jonka on arvioitu tappaneen miljoonia, heikensi valtion vakautta, ja Marvus Aureliuksen hallituskauden jälkeen ei keisarin hallinto enää kyennyt pitämään rauhaa ja vakautta valtakunnassa
-Verrattaessa tasavallan ja keisariajan kulttuuria nousee voimakkaasti esiin keisariajan konservatiivisuus
-Kirjallisuudessa esim. Vergiliuksen runot korostivat Rooman menneisyyttä mallina elämäntavoista ja -arvoista
Roomasta tuli viimeistään keisariajalla kosmopoliittinen kansojen sulatusuuni, miljoonan asukkaan metropoli, joka houkutti itseensä niin ihmiset ja vaikutteet, sekä hyvässä että pahassa
MYÖHÄISANTIIKKI JA UUDISTUSTEN AIKA
=300-550
-Rooman antiikin ja myöhäisantiikin jakaa Roomaa koko 200-luvun koetellut monisäkeinen kriisi
-Keisari Diocletianuksen valtaannousu 284 merkitsi laajoja uudistuksia ennen kaikkea keisarikunnan eheyttämiseksi
-Diocletianuksen kuolemaa 311 seurasi eri apuhallitsjoiden välillä valtataistelu, jonka voittajaksi selviytyi Konstantinus I
Kristinusko tulee Roomaan
-Kristinuskon sulautuminen Rooman yhteiskuntaan ja muuntautuminen juutalaisesta lahkosta vallanpitäjien uskosta pitkä ja monipolvinen prosessi
-200 voidaan nähdä tärkeänä vuosisatana myös kristillisen kirkon lopullisessa muotoutumisessa
-Kirkko muuttui Konstantinuksen aikana huomattavasti
-Näin antiikin pakanallisesta topografiasta tehtiin toisaalta kristillistä ja samalla otettiin käyttöön esim. antiikin koristekieli, jolle sillekin annettiin uusi kristillinen merkitys
Roomalaistunut kristinusko
-Konstantinuksen aikana kristinuskosta ei tullut valtionuskontoa
-Vaikka Augustinut oppineena olikin jttiläinen aikalaisensa joukossa, noudattelivat hänen tarinansa peruspiirteet kuitenkin lukuisten aikalaistensa elämästä tuttuja teemoja
-Kääntyessään Rooman ylimystö toi mukanaan omaa kulttuuriperinnettä kirkkoon
-Rooman tapakulttuurilla seurauksensa kristillisen arjen järjestymisessä
Barbaarit ja roomalaiset
-Germaanit ja Rooma kävivät vuosisatojen kuluessa useita sotia
-Valloittajat ottivat haltuunsa yhteiskunnan hohdon ja syrjäyttivät aiemman hallitsevan luokan
-Sen sijaan paikallsien väestön rakenteessa harvoin tapahtui suuria muutoksia
Bysantti ja Itä-Rooma
-Erillinen Itä-Rooman hallintoalue perustettu keisari Diocletianuksen aikaan 290
-Itä-Roomasta puhuttaessa kirjoituksissa renessanssihumanisteista lähtien käytetty nimitystä Bysantti
-Bysantin yhteiskunnan muotoutumisen alku voidaan nähdä jo 200-luvulla
-Useat Euroopan historian yleisesitykset alkavat Kreikasta, josta siirrytään Rooman historiaan ja keskiaikaan. Kreikan kulttuuri ei syntynyt tyhjästä, vaan se eli ja sai vaikutteita Kreetan minolaisesta kulttuurista sekä Lähi-idästä
-Toinen historian yleisesityksen piirre on korostaa perintöä Euroopan kulttuurille
-Pintapuolisesti antiikin ihannoimisesta ja suorien yhteiyksien hakemisesta on pitkä matka antiikin ymmärtämiseen
-Tämä esitys seuraa yleistä tapaa, jossa Kreikasta siirrytään Roomaan, hellenismiin ja myöhäisantiikkiin¨
Lähteet
-Ymmärtäminen voi alkaa vain säilyneitä lähteitä tutkimalla
-Tutkija huomaa nopeasti, kuinka käsitteet, joilla puhumme antiikista, ovat historiallisia
HELLEENIEN KREIKKA
Paikka ja aika
Antiikki=kreikkalais-roomalainen kulttuuripiiri, jonka ydinalueita manner-Kreikka, sen saaret ja Italia
-Kreikan kulttuuri jaetaan arkaaiseen (n. 750-480), klassiseen (480-323) ja hellenistiseen (323-30)
-Tärkeä osa Kreikan kulttuuria 700 eläneeseen Homerokseen liitetyt sankarieepokset Ilias ja Odysseia
-Kiinnostava myös runoilija Hesiodos, joka myös eli 700 ekr
-Kreikalle luonteenomaiset kaupunkivaltiot kehittyivät arkaaisella kaudella
-Arkaainen kausi suuren siirtolaisuuden aikaa
-Persialaissotien voiton myötä Ateena nousi klassisella ajalla johtavaksi kaupunkivaltioksi poliittisesti ja kulttuurisesti
-Kun puhutaan antiikin demokratiasta, on asianmukaista ymmärtää se myös eräänlaisena osittainen toteutumattomana poliittisen elämän ihanteena
-Ateenan mahdin aika jäi lyhyeksi
HELLENISMI
Maailmanvaltio ja hellenismi
-Hellenismi=yksi aikakauden osa ja aikakauden kulttuuri
=kreikkalaismaista, ja sillä viitataan Kreikan kulttuurin ajanjaksoon sen jälkeen, kun Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri valloitti koko Persian suurvaltakunnan ja tästä muodostui kulttuuripiiri, joka ulottui Balkanilta Intiaan ja Egyptistä Keski-Aasiaan
-Ajatus maailmanvaltiosta, joka olisi poliittinen ideaalitilanne ja takaisi rauhan koko tunnettuun maailmaan, syntyi Aleksanteri Suuren valloitusten myötä
Aristoteles, onni ja mielenrauha
-Tunnettu maailma laajempi kuin koskaan ennen ja kattoi monia kansoja ja kulttuureita
-Aristoteleen systemaattinen jaottelu ja tarkoitusta etsivä metodi ylsi myös aikansa taiteentutkimukseen, ja hänen kolmijakonsa runous, komedia ja tragedia vaikuttavat edelleen länsimaisen kulttuurin taidekäsityksiin
-Hellenistisessä kulttuurissa tieto ja onni käytännöllisistä syistä tavoiteltavina asioina korostuivat yleisemminkin, ja tieto mielenrauhan vuoksi tässä keskeinen ajatus
-Skeptismi (epäilemisen filosofia) myös hellenistisen kulttuurin perintöä
Museot, päätös ja perintö
-Kulttuuripiirin "keksintöjä" kirjastot, museot ja kokoelmien kerääminen ja ylläpitäminen
-Kulttuurin keskuksia Ptolemaiosten Egypti ja seleukidien Syyria
-Poliittisesta näkökulmasta aikakausi hyvin levotonta aikaa ja maailmanvaltion sijaan Aleksanteri Suuren seuraajat ja joukko muita alueen valtioita taistelivat keskenään vallasta loppumattomissa sodissa, joissa valtiolliset rajat muuttuivat sota sodalta
-Museoiden ja kirjastojen ohella kohtuuden etiikka ja stoalainen velvollisuuden tuntoa korostava etiikka hellenismin keskeisintä perintöä myöhemmille ajoille
ROOMA
Kaupungin ja valtakunnan synty
-Puhuttaessa Roomasta tarkoitetaan Keski-Italiassa sijaitsevaa 750 eaa perusstettua kaupunkia jasen ympärille syntynyttä valtakuntaa, joka ensimmäisellä vuosisadalla laajeni käsittämään Välimeren ja ulottui Skotlantiin asti
-Kaupunki syntyi 750 Italian Tiber-joen rannalle kohdalle, jossa kauppareitti ylitti joen
-Varhaisista vaiheista tiietään Titus Liviuksen historianteoksen kautta
-Tasavallan ajan Rooma kahden kerroksen yhteiskunta, jossa ylintä valtaa ja yhteiskunnan asemia hallitsivat patriisisuvut, jotka jäljittivät Rooman kaupungin varhaisiin vaiheisiin
-Etruskien ikeestä vapautunut Rooma aloitti varsin pian aggressiivisen laajentumispolitiikan
Yhteiskunta tasavallan aikana
-Kysymyksenä kansalaisoikeudet
-Kansalaisoikeuskysymys ei vain kaupungin sisäinen asia
-Heterogeenisyys ei vain oikeudellinen ongelma
Leimalliset piirteet Rooman kulttuurissa
-Näkökulmaa vaihdettaessa voimme havaita, että jo tämä tiivis arkaaisen ja tasavallan ajan Rooman historiallinen kertomus antaa avaimia ymmärtää Rooman kulttuurin ominaisia piirteitä
-Miten valloittaa ja hallita Italian kokoista maa-aluetta? Nopeilla kulkuyhteiyksillä
-Hallinto taas vaati kaupunkeja
-Kaupungeille ominaista hallinnollinen itsenäisyys ja jokaisella erityinen suhde Roomaan
-Kaupungille tärkeää vakuuttaa roomalaisuuttaan ja uskonnollisuuttaan ja perusteiltaan demokraattinen hallintomuoto loi paineita miellyttää kaupunkilaisia
-Rooman tapakulttuurin leviämisen myötä levisi roomalainen ns. inskriptiivinen tapa, jossa niin kuolleita kuin vielä eläviäkin muistettiin kiveen hakatuilla piirtokirjoituksilla
Rooma keskiajalla
-Vaikka esim. Tavituksen keisari-Rooman historiaa käsittelevän teoksen perusteella voi sanoa valtakunnassa tapahtuneen kaikenlaista, voi kuitenkin väittää, että laajemmassa mittakaavassa pitkään ikaan viimeine merkittävä tapahtumaketju liittyi tasavallan ajan loppuun ja siirtmiseen keisariaikaan
-Caesarin murhan jälkeen sisäiset taistelut alkoivat jälleen, ja voidaan hyvin esittä tulkinta, jonka mukaan Augustuksen saavuttaessa lopullisen voiton taistelussa, oli Rooma täysin valmis antautumaan yhden miehen johdettavaksi, jos vain sisällissodat loppuisivat
-Augustuksen valtaannoususta alkoikin ns. Pax Romanan aika, pitkä rauhan aika, jota leimasi yleinen vaurastuminen ja jopa jonkinasteinen koko yhteiskunnan läpäisevä elintason nousu
-165-180 riehunut isorokkopandemia, jonka on arvioitu tappaneen miljoonia, heikensi valtion vakautta, ja Marvus Aureliuksen hallituskauden jälkeen ei keisarin hallinto enää kyennyt pitämään rauhaa ja vakautta valtakunnassa
-Verrattaessa tasavallan ja keisariajan kulttuuria nousee voimakkaasti esiin keisariajan konservatiivisuus
-Kirjallisuudessa esim. Vergiliuksen runot korostivat Rooman menneisyyttä mallina elämäntavoista ja -arvoista
Roomasta tuli viimeistään keisariajalla kosmopoliittinen kansojen sulatusuuni, miljoonan asukkaan metropoli, joka houkutti itseensä niin ihmiset ja vaikutteet, sekä hyvässä että pahassa
MYÖHÄISANTIIKKI JA UUDISTUSTEN AIKA
=300-550
-Rooman antiikin ja myöhäisantiikin jakaa Roomaa koko 200-luvun koetellut monisäkeinen kriisi
-Keisari Diocletianuksen valtaannousu 284 merkitsi laajoja uudistuksia ennen kaikkea keisarikunnan eheyttämiseksi
-Diocletianuksen kuolemaa 311 seurasi eri apuhallitsjoiden välillä valtataistelu, jonka voittajaksi selviytyi Konstantinus I
Kristinusko tulee Roomaan
-Kristinuskon sulautuminen Rooman yhteiskuntaan ja muuntautuminen juutalaisesta lahkosta vallanpitäjien uskosta pitkä ja monipolvinen prosessi
-200 voidaan nähdä tärkeänä vuosisatana myös kristillisen kirkon lopullisessa muotoutumisessa
-Kirkko muuttui Konstantinuksen aikana huomattavasti
-Näin antiikin pakanallisesta topografiasta tehtiin toisaalta kristillistä ja samalla otettiin käyttöön esim. antiikin koristekieli, jolle sillekin annettiin uusi kristillinen merkitys
Roomalaistunut kristinusko
-Konstantinuksen aikana kristinuskosta ei tullut valtionuskontoa
-Vaikka Augustinut oppineena olikin jttiläinen aikalaisensa joukossa, noudattelivat hänen tarinansa peruspiirteet kuitenkin lukuisten aikalaistensa elämästä tuttuja teemoja
-Kääntyessään Rooman ylimystö toi mukanaan omaa kulttuuriperinnettä kirkkoon
-Rooman tapakulttuurilla seurauksensa kristillisen arjen järjestymisessä
Barbaarit ja roomalaiset
-Germaanit ja Rooma kävivät vuosisatojen kuluessa useita sotia
-Valloittajat ottivat haltuunsa yhteiskunnan hohdon ja syrjäyttivät aiemman hallitsevan luokan
-Sen sijaan paikallsien väestön rakenteessa harvoin tapahtui suuria muutoksia
Bysantti ja Itä-Rooma
-Erillinen Itä-Rooman hallintoalue perustettu keisari Diocletianuksen aikaan 290
-Itä-Roomasta puhuttaessa kirjoituksissa renessanssihumanisteista lähtien käytetty nimitystä Bysantti
-Bysantin yhteiskunnan muotoutumisen alku voidaan nähdä jo 200-luvulla
Kommentit
Lähetä kommentti