KESKIAJAN KULTTUURI

Varhaiskeskiaika 400-950

Länsi-Eurooppa muuttui

Länsi-Rooman perilliset

Gallia (frankit)

Hallitsivat 400 länsigootteihi lukeutuvat frankit

2

Merovingin valtakunta rakentui kuninkaan, frankkiylimystön ja kirkon varaan

Apeniinien niemimaa

Italiaa hallitsivat gootit

Langbardit laajensivat valtaansa etelään, mutta toisaalta huomattava osa Italiaa jäi osaksi Bysanttia

Pyreneiden niemimaata hallitsivat länsigootit, jotka omaksuivat Rooman kulttuurin ennen saapumistaan

Goottien kuningaskunta luhistui 711 muslimien noustessa maihin etelässä ja valloittaessa nopeassa tahdissa suuren osan niemimaata

Brittien saaret

Rooman kulttuuri ei myöhäisnatiikissa juurtunut kovin syvälle

Muun Rooman kulttuurin perinnön tavoin kristinuskokin menetti merkityksensä

Irlantiin kristinusko levisi 410-450

Mitä pidemmälle vuosisata eteni, sitä selkeämmin kirkko alkoi roomalaistua

Maailma Länsi-Euroopan ulkopuolella

Bysantti

Länsi-Rooma hajosi 400 erillisiksi kuningaskunniksi, joilla oli omat erityispiirteensä

-Yhteiskunnan eliitin keisarin alla muodostivat sotilas- ja siviilihallinnosta vastaavat perheet

Bysantin keisari maallisen hallinnon lisäksi kirkon hallinnon pää

Ikonoklasmissa konkretioituivat Bysantin kirkkoon liittyvät ristiriidat

Kuvariidassa ikoneista Rooma kuvainpuolustajien keskeinen tukikohta

Persia

Bysantti rajautui idässä Sassanidien dynastian hallitsemaan Persiaan ja Arabian monikulttuuriseen alueeseen

-Valtakunnan pääuskonto zarathustralaisuus, mutta myös manikealaisuudella merkittävä asema

Islamin maailma

Arabiassa eri kulttuurien kohtaaminen synnytti uuden uskonnon, islamin

Muhammadin perustama uusi uskonto rakentui monien eri suunnista tulleiden kulttuurin ja uskonnon vaikutteiden pohjalle

-Islamin alue laajeni nopeasti

Ominaista tietty uskon suvaitsevaisuus

Karolinginen renessanssi ja karolingiaika

690 merovingikuninkaiden ote frankkivaltakunnastaan muuttui symbolisemmaksi

Pippin hakenut kruunaukselleen tukea Rooman paavilta

-Rooma ei karolingeille vain uskonnollisen innoituksen lähde

-myö kirjallisuuden ja taiteen saralla karolingit katsoivat antiikin Roomaan

1990 asti karolingiaikaa arvostettiin miltei pidäkkeettömti keskiajan suurena renessanssina, joka muutti perustavanlaatuisesti maailmaa

-Viime aikoina hallinnon tehokkuus on kyseenalaistettu

-Vaikka karolingisen kauden saavutuksia liioiteltiin tutkimuksissa, eivätkä karolingit aikaanan saavuttaneet aiemmin ajateltuja mittasuhteita, on syytä suhtautua tietyin varauksin uudemman tutkimuksen esittämään kritiikkiin

Varhaiskeskiajan kaupunki

-Rooman rappeutuminen alkoi jo antiikissa, 200

-osa Rooman kylistä säilyi asuttuina

Välimeren kysymys ja taantunut kauppa

-Kaupunkien rappeutumisen rinnalla kulki kaupan rappeutuminen

-Taloushistoroitiijat muistuttavat, ettei raja kristityn ja muslimimaailman välillä ollut selkeä kuin Pirennen aikana ajateltiin

-Myös Pohjoisen kristityt jatkuvassa kontaktissa yli Välimeren

-Kaupan hiipumisen syy löytyy Länsi-Euroopan yhteiskunnan rakenteesta; kysyntää kaukokaupalle ei ollut, koska kaupunkien suhteet ulkopuolelle olivat heikot

Kartanotalous

-Tyypillinen talousjärjestelmä, joka nousi Rooman villa-talouden pohjalle

Rauhattomat olot

-850 karolingien valtakunta ajautui sisäiseen kriisiin, joka johtui Kaarle Suuren päätöksestä jakaa valtakunta kolmeen

-950 tilanne muuttui suotuisammaksi

Sydänkeskiaika 950-1300

-Dynaaminen

Paavi ja keisari

-910: epävakaina aikoina keisarin arvonimen käyttö lakannut kokonaan, mutta tämä muuttui 962

Kuninkuus

-Universaaliherruudesta kiistelevien paavin ja keisarin vrjossa muovautuivt samaan aikaan Länsi-Euroopan monarkiat

-Briteissä kehitys kaksiosainen:

1. Angosaksikuninkaat yhdistivät Englannin valtansa alle 950

2. 1066 saapuivat Pohjois-Ranskasta normannit, jotka ottivat kuningaskunnan haltuunsa

-Länsi-Euroopan yhteisöt siirtyivät paikallisten mahtimiesten hallitsemista yhteistöistä kuninkaanvaltaan

-Keskiajan kuningaskunnat EIVÄT olleet etnisiä yhteisöjä, vaan sulkivat sisäänsä eri kansoja

Laajeneminen, väestönkasvu ja murros 900-1000

-Taitekohta ihmisen ja luonnon suhteessa

-Väestönkasvuun vaikutti olojen rauhoittuminen sydän-Euroopassa ja rauhallsiten olojen myönteiset lähtökohdat loivat elintarviketuotannon

-Väestön lisääntyminen->pelto- ja asuintilan raivaamista

-Ääri-Euroopassa viljelymaan valtaaminen sai toisenlaisia muotoja: ekspansiivista politiikkaa kristinuskon levityksen varjolla

-Pohjoisessa kristinusko levitäytyi 900 Skandinaviaan, joka kristillityi asteittain

-Asutuksen leviäminen uusille alueille mursi varhaiskeskiajan yhteiskunnan perusrakenteet

Muutos maaseudulla

-Väestönkasvu ja yhteiskunnan mullistukset saivat aikaan muutoksen maaseudun asutuksessa: se keskittyi linnojen yhteydessä sijaitseviin kyliin

-Uudet asukaskeskittymät, kastellit, sijaitsivat puolustettavissa paikoissa

-oliko kastellien perustamisen syy taloudellinen ja sosiaalinen kontrolli vai puolustus?

Kaupungit

-Euroopan kulttuuri koko varhaiskeskiajan maaseutukeskeistä, mutta 950 alkanut yhteiskunnan muutos ei rajoittanut vain maaseutuun; kaupungeista tuli kulttuurin keskuksia

-halltisijat suosivat kaupan keskittämistä suurimpiin kaupunkeihin

-Väestön lisääntyessä ja toimeentulomahdollisuuksien kutistuessa maaseudulla muuttovirta kaupunkeihin voimakasta

Kauppa

-Ajalle leimallista kaupankäynnin lisääntyminen

-Tärkeitä kulttuurien kohtaamispaikkoja 1000-1100 lähtien Euroopalla järjstetyt markkinat

Oppineisuus ja kirjallinen kulttuuri

-Väestön koulutustaso kohosi sydänkeskiajalla

-Esim. ritariromaanit muokkasivat soturin kuvaa

-Koulutuksen ja lukutaidon leviämisen uusiin luokkiin. Lisäksi koulutuksen siältö ja muoto muuttuivat oppineisuuden korkeammilla tasoilla

-Yliopistokoulutus perustui seitsemään vapaaseen tieteeseen, jotka tarjosivat kielen ja formaalisen ajattelun perustan

Muutos aiheuttaa kiistaa

-Muutokset ja kiistat näkyvät Pohjois-Italiassa

-Kauppiaat ja käsityöläiset jännitteineen loivat sisällissotia

-kaupunkeja raastavat kiistat eivät luonteeltaan ainoastaan poliittisia tai taloudellisia, vaan myös uskonnon ja  kulttuurien näkemyseroja

-Yhä uudet ryhmät nousivat esittämään tulkintojaan Raamatusta, koska lukutaito oli levinnyt laajalle

-1190-1210 syntyneet kerjäläisveljestöt, fransiskaanit ja dominikaanit vetosivat kauppiasluokkan ja rekrytoivat jäseniä sen parista

Myöhäiskeskiaika 1300-1500

1300

-Kriisien vuosisata

-Toisaalta myönnetty, että vuosisataa arvioitu liian ankarasti, koska lähdemateriaalia esim. talouselämään liittyen huomattavasti enemmän, osin hyvin sektorimaisesti, kuin aiakaisemmilta vuosisadoilta

Ympäristö

1310 vallitsi Euroopassa monivuotinen kostean ja kylmän sään kausi, joka johti katovuosiin

-Väestön kasvaessa esim. Ranskan ja Etelä-Englannissa viljelyyn kelpaava maa otettutin käyttöön

-Muuttovirran seurauksena kaupungit kasvoivat ja asutus levisi muurien sisälle

Väestökato ja ylikansoitus

-1300 Ranskassa, Italiassa ja Englannissa lähestyttiin ylikansoitusta

-Maatalouden tuotantovat ja käytössä oleva tekniikka pitkälit vahentunutta, eivätkä vastanneet ajan haasteisiin. Toisaalta ylikansoius koski kuitenkin hyvin pieniä alueita, ja väestön tiheydessä suuria eroja valtakunnassa

Kuolema

-Ennakoitavia mahdollisia ennenaikaiseen kuolemaan johtavia syitä nälänhätä, sodankäynti, lapsen synnytys, epidemiat

-Läheisyyfden arjessa vaikutti näkemyksiin hyvästä kuolemasta

-Ihmisten uskoa armoon koetteli 1350 musta surma

-Keskiajan loppu ja uuden jana alku sijoittuu juuri mustan surman vuosiin

Katumus

-Kuoleman arkipäiväistyessä katumuksesta tuli suurempi liiketoimi

-Ääriesimerkkinä katumuksentekijöistä flagellantit, itsensä ruoskijat

-Katumuksen harjoitusmuodoista aneet saaneet negatiivisimman jälkimaineen

Kaipaus kauneenmpaan elämään

Johan Huizinga: Keskiajan syksy: "Jokainen aika ikävöi kauniimpaa maailmaa." Hänen mukaansa mitä syvempään epätoivoon ja masennukseen ympäröivä sekasorto vei, sitä hartaampi ikävöinti

-Italiassa, sydän- ja ääriEuroopassa kukoistivt taiteen ja tieteen harrstukset

-Maurilaisessa Espanjassa yllettiin 1300 verrattomiin saavutuksiin esim. arkkitehtuurissa ja luonnon välinen symbioosi kehitettiin asukkaan eduksi

Renessanssi vai pitkä keskiaika?

-Korostetaanko eri ilmiöiden jatkumoa vai nähdäänkö katkoksia perinteiden välissä?

Varhaiset reformiliikkeet

-katolisessa kirkossa useita reformiliikkeiksi katsottavia liikkeitä 1000 jälkeen

-Rooman asettamista normeista poikkeavia tai niitä vastaan kapinoivia uskonnollisia ryhmittymiä, jotka muodostivat jonkin asteiden Rooman kirkosta erillisen reformoidun kirkon ennen Martti Lutheria, mm. valdolaiset, hussiitit ja lollardit

-1190 syntynyt valdolaisuus irtautui ja ji elämään omana kirkkonaan, vaikka katolinen kirkko julisti valdolaiset vääräoppisiksi 1184

Löytöretket

-Amerikan löytymistä pidetään yhtenä uuden ajan alun merkkipaaluna

-Portugali sijaitsi keskeistä Euroopasta ja sen valtapolitiikasta syrjässä Atlantilla

-maantieteen lähtökohdat ja koko Euroopan kulttuuri ja poliittinen tilanne johti myöhäiskeskiajalla siihen, että nimenomaan Pyreneiden niemimaallta tähyttiin kauemmas merelle, aina Atlantin toiselle puolelle

Ihaillaan antiikkia

-Renessanssin ydin

-Ihannnointua menneisyyttä, antiikin Rooman muistoa tosiasiallisesti käyttivät keisarit, kuninkaat, paavit ja luostarijärjstöt vallan sekä intellektuaalisen että poliittisen perustana läpi keskiajan

-1000 kirkkoreformissa antiikin Rooma kohotettu ideaaliksi

-Tärkeää muistaa, että sinällään aintiikin ihannointi ja sen kohottaminen esikuvaksi ei uutta varhaismodernissa Euroopassa