Uuden ajan kulttuuri
Ajoitetaan n. 1500-1750, mutta periodijako voisi olla tässä kohdassa maailmanhistoriaa monessa muussakin kohdassa
-Sotien, katovuosien ja tautien riivaamassa Euroopasta elettiin kuten ennenkin; etsittiin onnea ja hyvää elämää
-Uteliaisuuden lisäksi Eurooppaa hallitsi universaali käsitys hierarkiasta
Ihmiset ja ympäristö
-Ilmasto ja säät vaikuttivat Euroopan elämään nykyistäkin enemmän
-Pohjoismaissa kärsittiin luonnonvoimista
-Kärsimyksen koettelemat ihmiset etsivät syitä onnettomuuksiin kaikesta: jumalasta, rahvaasta ja tähdistä
-Nälän ja tautien lisäksi ihmisiä surmasivat sodat ja armeijoiden levittämät taudit
-Nopealla väestönnousulla selityksiä kahdesta pääteoriasta:
1. Kuolleisuuden voimakas lasku
2. Syntyvyyden nousu
-Aikalaiset eivät innostuneet väestönkasvusta
-Väestön määrään liittyvänä kuriositeettina voi mainita viralliset väestölaskennat, jotka aloiti Ruotsi 1748
-Lontoo, Pariisi, Napoli ja Lissabon laajenneet äärettömän nopeasti
-Britanniassa erityinen tilanne: maatalous tehostui 1600 ja teollisuus 1700
-Kaupungistuminen kulttuurissa olennainen ilmiö: se muutti käsitystä maailmasta ja ihmisitä merkittävällä tavalla ja loi uudenaisia kulttuurin rakenteita
Politiikka Euroopassa
-Viimeistään alkupuolella muodostui hajanaisten pikkuvaltioiden kokonaisuudesta keskitetymmän vallan ja byrokraattisten valtiokoneistojen joukoksi
-Pohjoismaissa Kalmarin unioni mureni
-30 vuotinen sota loi suuren Ruotsin, suuri Pohjan sota rapautti sen
-Tanska keskittyi 1600 kauppaan ja merenkulkuun
-Apenniinialla ei yhtenäistä valtiota
-Monet Italian kaupunkivaltiot suurkaupunkeja
-Firenzen loistoa leimasi Medici-suku
-Espanja toisenalinen kuin Italia, sillä vaikka niemimaalla ollut lukuisia vahvoja valtioita, Kastilian Isabella jaAragnoian Ferdinand yhdistyivät avioituessaan 1469 kaksi Iberian keskeistä mahtia
-Espanja menetti Alankomaat vapautustaistelussa voitamattoman armadan kukistivat Englannin Englannin kanaalissa 1588
-Satavuotisessa sodassa taistelleet Ranska ja Englanti, jolla laajoja maaomistuksia Ranskassa
-Ranska voitti maineikkaasti 100 vuotisen sodan Jeanne d'Arcin johdolla
-Puolan valtaistuimella vaikutti Liettuan Jagello-suku 1386 lähtien
-1806 saakka Pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta Habsburgien
-Alankomaat pitkään vaihtuvien ruhtinaiden alaisuudessa
-Osmanien valtakunta poliitisesti Euroopan suuren pelon kohde
Yhteiskunta
Leimasivat sosiaalinen kerrostuneisuus, tiukat sosiaaliset rajat ja hierarkia
-Suurimpien kaupunkien, Lontoon ja Pariisin kesken runsaasti yhtäläisyyksiä ja myös eroja
-Käytännössä Euroopan kaupunkien suuri väestö eli kaikkialla samalla tavoin; niujkasti ja ankarassa työssä
Monarkin ja aatelin aina niin vaikea suhde
-Suurten hallitsijasukujen aikaa
-Naisia ei kelputettu hallitsijaksi, vaikka naishallitsijoita olikin
-Kun monarkiasta puhuttiin, käytiin pitkää periaatekeskustelua kirkon asemasta
-Mitä edemmäs ajassa mennään ja mitä lähemmäs Ludvig XIV:ä tullaan, sitä voimakkaammin monarkian peruskivi sirtyi hengelliseltä ja jumalan tasolta maalliselle
-Kuninkaan jälkeen arvoasteikossa tuli aateli ja yleensä aristokratia, aatelin ylin osa
-Espanjassa 1000 miljoonasta aateliseksi ilmoittautuneesta erittäin varakkaita-he grandes tai titulos jotka saivat valtavia omaisuuksia mailtaan
-Yhteiskunta säilyi aristokraattisena muutenkin kuin aatelisten ´poliittisen ja talousmahdin vuoksi
-Kaupungistumisesta huolimatta Eurooppa maanviljelyvaltainen, joten talonpoikia paljon
Humanismi
-Pohjasi pitkälti 1400 Italian humanistiliikkeelle
-Vaikka humanismi näkyi erityisesti humanistisiksi määriteltyinä opintoina, se vaikutti kaikkeen ajatteluun ja myöhempänkin filosofiaan
-Lornzo Villa pohti kysymystä vallasta
-Erasmuksen ansiosta humanismin toinen keskus Italian lisäksi Alankomaat
-Ei universaaliajattelua
Ihmisihanne humanismissa
-Ihmisessä arvostettiin monenlaisia hyveitä, sekä antiikin perinnön mukaisia että kristillisiä hyveitä, mutta humanismin humanitas erityinen hyve; yleviä töitä purjehtiminen, rakentaminen, maalaaminen ja kuvanveisto
-Yhteistö elämälle kaiki kaikessa
-Yksilö toimi yhteistön hyväksi
-Humanistit pyrkivät yleiseen opetukseen
-Humanistit painottivat ajattelussaan kunnian ja maineen saavuttamisen tärkeyttä
-Joidenkin humanistien mielestä ainoa hyve poliittinen toiminta: jokaisen miehen tuli osallistua kykyjensä mukaan yhteiskunnan elämään-säädyn mukaan
-Sotien, katovuosien ja tautien riivaamassa Euroopasta elettiin kuten ennenkin; etsittiin onnea ja hyvää elämää
-Uteliaisuuden lisäksi Eurooppaa hallitsi universaali käsitys hierarkiasta
Ihmiset ja ympäristö
-Ilmasto ja säät vaikuttivat Euroopan elämään nykyistäkin enemmän
-Pohjoismaissa kärsittiin luonnonvoimista
-Kärsimyksen koettelemat ihmiset etsivät syitä onnettomuuksiin kaikesta: jumalasta, rahvaasta ja tähdistä
-Nälän ja tautien lisäksi ihmisiä surmasivat sodat ja armeijoiden levittämät taudit
-Nopealla väestönnousulla selityksiä kahdesta pääteoriasta:
1. Kuolleisuuden voimakas lasku
2. Syntyvyyden nousu
-Aikalaiset eivät innostuneet väestönkasvusta
-Väestön määrään liittyvänä kuriositeettina voi mainita viralliset väestölaskennat, jotka aloiti Ruotsi 1748
-Lontoo, Pariisi, Napoli ja Lissabon laajenneet äärettömän nopeasti
-Britanniassa erityinen tilanne: maatalous tehostui 1600 ja teollisuus 1700
-Kaupungistuminen kulttuurissa olennainen ilmiö: se muutti käsitystä maailmasta ja ihmisitä merkittävällä tavalla ja loi uudenaisia kulttuurin rakenteita
Politiikka Euroopassa
-Viimeistään alkupuolella muodostui hajanaisten pikkuvaltioiden kokonaisuudesta keskitetymmän vallan ja byrokraattisten valtiokoneistojen joukoksi
-Pohjoismaissa Kalmarin unioni mureni
-30 vuotinen sota loi suuren Ruotsin, suuri Pohjan sota rapautti sen
-Tanska keskittyi 1600 kauppaan ja merenkulkuun
-Apenniinialla ei yhtenäistä valtiota
-Monet Italian kaupunkivaltiot suurkaupunkeja
-Firenzen loistoa leimasi Medici-suku
-Espanja toisenalinen kuin Italia, sillä vaikka niemimaalla ollut lukuisia vahvoja valtioita, Kastilian Isabella jaAragnoian Ferdinand yhdistyivät avioituessaan 1469 kaksi Iberian keskeistä mahtia
-Espanja menetti Alankomaat vapautustaistelussa voitamattoman armadan kukistivat Englannin Englannin kanaalissa 1588
-Satavuotisessa sodassa taistelleet Ranska ja Englanti, jolla laajoja maaomistuksia Ranskassa
-Ranska voitti maineikkaasti 100 vuotisen sodan Jeanne d'Arcin johdolla
-Puolan valtaistuimella vaikutti Liettuan Jagello-suku 1386 lähtien
-1806 saakka Pyhä saksalaisroomalainen keisarikunta Habsburgien
-Alankomaat pitkään vaihtuvien ruhtinaiden alaisuudessa
-Osmanien valtakunta poliitisesti Euroopan suuren pelon kohde
Yhteiskunta
Leimasivat sosiaalinen kerrostuneisuus, tiukat sosiaaliset rajat ja hierarkia
-Suurimpien kaupunkien, Lontoon ja Pariisin kesken runsaasti yhtäläisyyksiä ja myös eroja
-Käytännössä Euroopan kaupunkien suuri väestö eli kaikkialla samalla tavoin; niujkasti ja ankarassa työssä
Monarkin ja aatelin aina niin vaikea suhde
-Suurten hallitsijasukujen aikaa
-Naisia ei kelputettu hallitsijaksi, vaikka naishallitsijoita olikin
-Kun monarkiasta puhuttiin, käytiin pitkää periaatekeskustelua kirkon asemasta
-Mitä edemmäs ajassa mennään ja mitä lähemmäs Ludvig XIV:ä tullaan, sitä voimakkaammin monarkian peruskivi sirtyi hengelliseltä ja jumalan tasolta maalliselle
-Kuninkaan jälkeen arvoasteikossa tuli aateli ja yleensä aristokratia, aatelin ylin osa
-Espanjassa 1000 miljoonasta aateliseksi ilmoittautuneesta erittäin varakkaita-he grandes tai titulos jotka saivat valtavia omaisuuksia mailtaan
-Yhteiskunta säilyi aristokraattisena muutenkin kuin aatelisten ´poliittisen ja talousmahdin vuoksi
-Kaupungistumisesta huolimatta Eurooppa maanviljelyvaltainen, joten talonpoikia paljon
Humanismi
-Pohjasi pitkälti 1400 Italian humanistiliikkeelle
-Vaikka humanismi näkyi erityisesti humanistisiksi määriteltyinä opintoina, se vaikutti kaikkeen ajatteluun ja myöhempänkin filosofiaan
-Lornzo Villa pohti kysymystä vallasta
-Erasmuksen ansiosta humanismin toinen keskus Italian lisäksi Alankomaat
-Ei universaaliajattelua
Ihmisihanne humanismissa
-Ihmisessä arvostettiin monenlaisia hyveitä, sekä antiikin perinnön mukaisia että kristillisiä hyveitä, mutta humanismin humanitas erityinen hyve; yleviä töitä purjehtiminen, rakentaminen, maalaaminen ja kuvanveisto
-Yhteistö elämälle kaiki kaikessa
-Yksilö toimi yhteistön hyväksi
-Humanistit pyrkivät yleiseen opetukseen
-Humanistit painottivat ajattelussaan kunnian ja maineen saavuttamisen tärkeyttä
-Joidenkin humanistien mielestä ainoa hyve poliittinen toiminta: jokaisen miehen tuli osallistua kykyjensä mukaan yhteiskunnan elämään-säädyn mukaan
Kommentit
Lähetä kommentti